Lippulaiva – Espoonlahden vastuullinen keskus

 Lippulaivan monikäyttökohteen rakentaminen eteni Espoonlahdessa vuonna 2019. Uusi Lippulaiva korvaa edeltäjänsä kaksi kertaa aiemman kokoisena. Siitä tulee energiaomavaraisuuden ja paikallisen energiantuotannon lippulaiva. Vanhan Lippulaivan kauppakeskuksen purkaminen ja pop-up-kauppakeskus Pikkulaivan rakentaminen saatiin valmiiksi vuonna 2017. Tilapäinen pop-up-kauppakeskus palvelee Espoonlahden asukkaita rakentamisen aikana, kunnes uusi kauppakeskus valmistuu.

Uusi Lippulaiva avataan keväällä 2022. Lippulaivan vuokrattava pinta-ala tulee olemaan 44 000 neliömetriä, ja keskukseen tulee noin 80 vähittäismyymälää ja palvelua. Kauppakeskuksessa käy vuosittain arviolta kahdeksan miljoonaa asiakasta.

Lippulaivan välittömään läheisyyteen rakennetaan kahdeksan asuinkerrostaloa, joihin tulee 450–500 uutta asuntoa. Asuntojen arvioidaan valmistuvan vaiheittain vuosina 2022–2024.

Lippulaivasta tulee myös tärkeä joukkoliikenteen solmukohtana. Kauppakeskuksen alle tulee Länsimetron laajennusosan toisen vaiheen asema ja liityntäliikenteen bussiterminaali. Espoonlahden metroasemaa tulee käyttämään päivittäin arviolta 14 000 matkustajaa. Erinomaisten joukkoliikenneyhteyksien lisäksi keskukseen tulee noin 250 sähköautojen latausasemaa, liityntäpysäköinti ja pysäköintialue noin 1 300 polkupyörälle.

Lähes nollaenergiarakennus – lämmitys ja viilennys hiilivapaasta maaenergiasta

Lippulaivan alle ollaan rakentamassa Euroopan suurinta kaupallisen rakennuksen maalämpö- ja viilennyslaitosta. Kauppakeskuksen alle on porattu 170 kaivoa, joiden syvyys on noin 300 metriä. Laitoksen rakentaa ja sitä operoi Adven, Pohjoismaiden johtava energiapalvelujen tarjoaja. Laitos tuottaa hiilivapaata energiaa kauppakeskuksen lämmitys- ja viilennystarpeisiin. Keskuksessa tuotetun suuren uusiutuvan energian määrän ja alhaisen energiankulutuksen ansiosta Lippulaivasta tulee lähes nollaenergiarakennus.

”Porauksessa todettiin, että kallion laatu oli parempi kuin alustavissa simulaatioissa oli ennustettu. Laitoksen tuottama energia täyttää kauppakeskuksen tarpeet kokonaan, ja energiaa saattaa jäädä myös joidenkin asuntojen käyttöön”, Advenin geoenergiasta vastaava johtaja Timo Koljonen sanoo.

Maalämpöratkaisusta on hyötyä myös siksi, että sen ansiosta kauppakeskuksen katolle ei tarvitse sijoittaa lauhduttimia, vaan katolle voidaan sijoittaa viherkattoja ja aurinkopaneeleja. Kauppakeskukseen tulee yli 3 500 neliömetriä viherkattoa. Aurinkopaneelit peittävät noin 2 500 m2 ja tuottavat vuositasolla energiaa 215 MWh.

Kauppakeskukselle tehdään LEED-standardin mukainen ympäristösertifiointi, jonka tavoitteena on LEED Gold  tason sertifiointi.

Osa koko Euroopan kattavaa hanketta, jossa tasoitetaan tietä hiilineutraaleille kaupunkiyhteisöille

SPARCS-projektin yleisenä tavoitteena on saavuttaa kansalaisten inklusiivinen hiilivapaa kaupunkiyhteisö seuraavien avaintekijöiden integroinnin avulla: rakennusten ja alueiden energiapositiivisuutta parantavat teknologiat, kansalaisten osallistaminen, kaupunkisuunnittelu ja hallinto, joustava verkkojen hallinta ja energian varastointi sekä sähköinen liikenne energiajärjestelmän osana. SPARCSin tavoitteena on luoda kaupunkien urbaaniin energiamuutokseen tarvittavat ekosysteemit kansalaiset osallistavien kestävien, energiapositiivisten ja hiilettömien yhteisöjen (Sustainable energy Positive & zero CARbon CommunitieS) verkostojen muodostamiseksi. SPARCSin kulmakivinä on kaksi majakkakaupunkia: Espoo ja Saksan Leipzig, sekä viisi kumppanikaupunkia: Islannin Reykjavik, Portugalin Maia, Ukrainan Lviv, Kreikan Kifissia ja Tšekin tasavallan Kladno. Majakkakaupunkien pyrkimyksenä on osoittaa, että kaupungin urbaani energiamuutos hiilineutraaliksi kaupunkiyhteisöksi on yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti mahdollista. Hankkeessa on mukana yli 30 kumppania kaupungeista tutkimuslaitoksiin ja julkisiin yhtiöihin.

Espoonlahden alue ja Lippulaiva ovat yksi Espoon demonstraatiolohkoista. Aluedemonstraatioiden tärkeimpiä tavoitteita ovat energiapositiivisten lohkojen integroidut uusiutuvan energian ratkaisut, joissa käytetään maa- ja jätelämpöratkaisujen yhdistelmää, kattoaurinkosähköä, lämmön ja sähkön kauppastrategioita, sähköisen liikenteen toimintoja ja optimointia sekä kansalaisten osallistamistoimenpiteitä.

Projekti on saanut rahoitusta Euroopan unionin Horizon 2020  tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta rahoitussopimuksella nro 864242.

Lue lisää Cityconista ja vastuullisuudesta